Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen osaamistavoitteissa kuvataan osaamista, joka erikoislääkärillä tulisi olla koulutuksen jälkeen. Osaamistavoitteet (33 kappaletta) on ryhmitelty opinto-oppaassa seitsemälle osaamisalueelle. Jokaisella osaamistavoitteella on nelitasoiset etapit eli välitavoitteet, joilla kuvataan osaamisen vaiheittaista karttumista kunkin osaamistavoitteen suhteen.
Etappeja käytetään koko erikoislääkärikoulutuksen ajan säännöllisesti sekä erikoistuvan itsearvioinnissa että ohjauskeskustelussa yhdessä erikoislääkärikouluttajan kanssa. Käyttö on mahdollista myös vertaisarvioinnissa toisen erikoistuvan kanssa.
Etappeja käytetään erikoistuvan kehittymistarpeiden mukaisesti osaamistavoite tai ‑alue kerrallaan siten, että kaikki osaamisalueet tulevat erikoistumisen aikana läpikäydyiksi. Tarkasteltava tavoite voidaan valita esimerkiksi itsearvioinnin tai työssä tehtyjen havaintojen perusteella.
Etappien avulla erikoistuva lääkäri
- hahmottaa millaisia taitoja hänen odotetaan saavuttavan
- pystyy havainnoimaan osaamisensa karttumista
- tunnistaa alueet, joissa hänellä on vahvaa osaamista
- tunnistaa osaamisalueita, jotka tarvitsevat vahvistumista
- hahmottaa millaisiin työtehtäviin hänen tulisi koulutusaikanaan perehtyä kartuttaakseen tavoiteltua osaamista
- tekee urasuunnittelua
Alkuvaiheen erikoistuvan etapilla kuvataan osaamista, joka on tavallisesti saavutettu 9 kuukauden terveyskeskuskoulutuksen jälkeen. Erityinen osaaminen ‑taso on mukana sen vuoksi, että ammatillinen kehittyminen jatkuisi suunnitelmallisena erikoislääkärikoulutuksen jälkeenkin. Harva kykenee saavuttamaan erikoistumisen aikana jokaisen osaamistavoitteen erikoislääkärin etapin, mutta monet tavoittavat joidenkin osaamistavoitteiden Erityinen osaaminen ‑etapin.
Erikoistuva merkitsee etappilomakkeeseen omat ajatuksensa ja havaintonsa. Kouluttaja ja erikoistuva sopivat ohjauskeskustelussa erikoistuvan kehittymissuunnitelmasta ja erikoistuja kirjaa sen ELSA:an.